Yrittäjän työsuhde-edut

Yrittäjän työsuhde-edut

”Mitäs kaikkea sitä nyt voi ja kannattaa sitten laittaa firman piikkiin?” Tämän kysymyksen kuulee melkeinpä jokaisen kustannustietoisen yrittäjän suusta jossain vaiheessa yrittäjäuran alkua. Tässä kirjoituksessa olen listannut työsuhde-etuja, joita yrittäjän kannattaa ainakin vakavasti harkita ottavansa käyttöön.

Seuraava listaus on tehty nimenomaan osakeyhtiön yrittäjän näkökulmasta, eivätkä kaikki eduista välttämättä ole käytössä muissa yhtiömuodoissa.

Itse tykkään jaotella työsuhde-edut kahteen ryhmään sen perusteella, koituuko niistä edun saajalle henkilökohtaisella puolella veroseuraamuksia vaiko ei. Käsitellään ensin yleisimpiä etuja, jotka eivät aiheuta veroseuraamuksia henkilöverotuksen puolella: työmatkaetu, liikunta- ja kulttuurietu sekä tietoliikenne-etu. Nämä kolme ovat siis kaikista kannattavimpia ihan jokaiselle yrittäjälle riippumatta esim. yrittäjän omasta veroprosentista.

Työmatkaetu / työsuhdematkalippu

Työmatkojen tukemisessa Verottaja on oman tulkintani mukaan melko avokätinen, sillä yritys voi kustantaa yrittäjän asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin käyttämät henkilökohtaiset joukkoliikenteen ja kaupunkipyörien liput 3400 €/vuosi asti ilman, että tästä syntyy veroseuraamuksia henkilöverotuksen puolella.

Lipun käyttöön ei liity matkojen lukumäärää tai kellonaikaa koskevia rajoituksia, eli lippua voidaan käyttää myös vapaa-ajan matkoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että työsuhdematkalippu ei oikeuta asunnon ja työpaikan välisiä matkoja pidempiin matkoihin, eli mikäli pärjäisit nämä kyseiset matkat vaikkapa Helsingissä vyöhykkeen AB-lipulla, niin et voi ostaa Helsinki-Turku kausilippua samalla logiikalla yrityksen piikkiin.

Liikunta- ja kulttuurietu

Yrittäjä voi maksattaa yrityksellään 400 €/vuosi edestä liikunta- ja kulttuuripalveluita ilman, että tästä syntyy yrittäjälle verotettavaa tuloa henkilöverotuksen puolella. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esim. kuntosalien jäsenmaksuja, keikka-, festari- tai elokuvalippuja ja museomaksuja. Eli jos näitä palveluita tulee joka tapauksessa käytettyä, kannattaa ne ehdottomasti maksattaa yrityksellä em. rajaan asti.

Tietoliikenne-etu

Melkeinpä kaikilla on nykyisin kotonaan laajakaistayhteys, jota myös etätöissään käyttää. Tämän nettiyhteyden yritys voi yrittäjälle kustantaa ilman, että netin yksityiskäytön osuudesta koituu veroseuraamuksia henkilöverotuksen puolella. Pitää kuitenkin huomata, että tällöin nettiyhteyspaketti ei saa sisältää muita palveluita (esim. Elisa Viihde).

Kaikissa kolmessa em. edussa täytyy myös ottaa huomioon, että yrittäjän itse maksamia kuitteja vastaan yritys ei voi kuluja verotta korvata.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. nettiyhteyden laskun on tultava yrityksen nimellä ja että bussilippujen ja salikorttien hankinnat on toteutettava Verottajan ohjeistaman kohdennetun maksuvälineen avulla. Mikäli yrityksellä on muita työntekijöitä, pitää etu olla saman määräisenä myös heidän käytettävissään.

Sitten seuraavaan ryhmään eli niihin työsuhde-etuihin, joilla on verotusarvo eli joiden käytöstä yrittäjä joutuu henkilöverotuksensa puolella maksamaan veroa. Nämä edut ovat käytännössä aina sitä kannattavampia, mitä korkeampi yrittäjän ansiotuloveroprosentti on.

Lounasetu

Lounasetu on varmaankin yksi yleisimmin käytettyjä luontoisetuja nykyisin, siinä pihvi on että yritys voi 12,70 €/pvä rajaan asti tukea yrittäjän ja työntekijöiden ulkona syömistä. Tästä summasta kuitenkin vain 75% on veronalaista tuloa edun saajalle, josta edun saaja maksaa veroa oman verokorttinsa mukaisesti.

Esimerkkinä: kuukaudessa on 20 työpäivää, joten yritys maksaa yrittäjän kohdennetulle maksuvälineelle (ePassi, Smartum, Edenred tms.) 12,70 € * 20 = 254 € arvosta rahaa. Yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 20%, jolloin hän päätyy maksamaan lounasedusta 75 % * 254 € * 20% = 38,10 €. Yritys vastaavasti saa vähentää koko maksamansa 254 € omassa tuloverotuksessaan.

Puhelinetu

Yrittäjä voi myös siirtää oman puhelinliittymänsä yrityksen nimiin, jolloin yritys maksaa yrittäjän puhelinlaskut. Yrittäjän palkan päälle lisätään tällöin puhelinedun verotusarvo 20 €/kk, josta hän maksaa veroa oman verokorttinsa mukaisesti. Puhelinetu siis kannattaa, mikäli puhelimen yksityiskäyttö ylittää tuon 20 €/kk.

Autoetu

Autoetu toimii samaan tapaan henkilöverotuksen puolella verotettavana luontoisetuna kuin lounasetu ja puhelinetukin, mutta edun määrän laskeminen on hieman monimutkaisempaa.

Yritys voi ensinnäkin tarjota edun joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna:

  • Vapaa autoetu: yritys maksaa kaikki ajoneuvon käytöstä johtuvat kustannukset kuten bensat, vakuutukset, huollot, renkaat ja katsastukset
  • Käyttöetu: autoedun saajan pitää itse kustantaa minimissään auton käyttövoimakustannukset

Kuten olettaa saattaa, niin vapaan autoedun verotusarvo on aina suurempi kuin käyttöetu vastaavaan autoon, koska enemmän autoon liittyviä kustannuksia saa myös yrityksen piikkiin. Käytännössä molempien autoetulajien verotusarvon laskentaan vaikuttaa myös auton ikä, uushankintahinta (ei siis päivän arvo), käyttövoima ja ajettujen työ- ja henkilökohtaisten ajojen suhde.

Autoetua pohdittaessa kannattaa myös ottaa huomioon, että mikäli ajat paljon työajoja omalla autollasi, saat nostettua yrityksestäsi kilometrikorvauksia näistä ajoista täysin verottomasti. Yrityksen omistamalla autoetuautolla ajetuista kilometreistä ei luonnollisesti yrittäjä voi kilometrikorvauksia nostaa. Autoedun kannattavuus on siis aina hyvinkin tapauskohtaista.

Jätä kommentti